Suomi nousee vaihtoehtoisten proteiinilähteiden globaaliksi kärkimaaksi – alan investoinnit kaksinkertaistuivat vuoden aikana
Vuonna 2024 suomalaiset listaamattomat yritykset, jotka kehittävät vaihtoehtoisia proteiinilähteitä – kuten kasvipohjaisia liha- ja maitotuotteita ja mereneläviä, sekä fermentoinnin ja soluviljelyn avulla tuotettuja ruoka-ainesosia – ovat yli kaksinkertaistaneet rahoituksensa edellisvuoteen verrattuna.
This article is also available in English.
The Good Food Institute Europe (GFI Europe) -ajatushautomon uuden analyysin mukaan Suomi on nopeasti nousemassa ruokainnovaatioiden edelläkävijäksi ja vaihtoehtoisten proteiinilähteiden tutkimuksen, kehityksen ja investointien globaaliksi kärkimaaksi.
GFI Europen analyysin mukaan Suomi sijoittuu vaihtoehtoisten proteiinilähteiden tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa Euroopan kärkikolmikkoon Ruotsin ja Tanskan rinnalle. Väkiluvultaan pienenä maana Suomi on kolmanneksi tuottoisin maa akateemisen julkaisutoiminnan osalta ja toiseksi suurin maa julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen (T&K) panostusten osalta, erityisesti fermentoinnin saralla. Fermentointiteknologioiden avulla alihyödynnettyjä viljelykasveja ja teollisuudesta syntyviä sivuvirtoja voidaan hyödyntää ruuantuotannossa.
Maailmanlaajuisen lihankulutuksen odotetaan kasvavan yli 50 % vuoteen 2050 mennessä. Vaihtoehtoiset proteiinilähteet tarjoavat skaalautuvia ja kestäviä ratkaisuja, jotka kuluttavat vähemmän luonnonvaroja, tuottavat vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja vähentävät antibioottien tarvetta ruokajärjestelmässä. Suomen strateginen panostus tähän sektoriin vahvistaa ilmastokestävyyttä ja parantaa ruokaturvaa aikana, jolloin ruokajärjestelmät ovat yhä suuremman paineen alla.
Kukoistava tutkimusympäristö ja dynaaminen startup-kenttä
Suomen menestystä tukevat kansainvälisesti arvostetut tutkimuslaitokset. VTT (Valtion teknillinen tutkimuskeskus) on johtava toimija kasvipohjaisten, fermentointia hyödyntävien ja poikkileikkaavien elintarviketeknologioiden immateriaalioikeuksien alalla. Tämän lisäksi VTT johtaa Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön Global Centers -ohjelman alaisuudessa kahta lähes 20 miljoonan euron suuruista biotaloushanketta. Helsingin yliopisto on myös saavuttamassa kansainvälistä tunnustusta soluviljellyn lihan elinkaariarvioinneistaan.
VTT:n teollisen bioteknologian ja ruokatutkimuksen alueen tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund kommentoi: “Suomen teollisen bioteknologian, biomassan jalostuksen ja uusiutuvan energian maailmanluokan osaamisen ja vahvan yhteistyökulttuurin ansiosta meillä on hyvät edellytykset johtaa solutehtaiden integroimista osaksi ruokajärjestelmää. Raaka-aineiden luotettava saatavuus tulee olemaan kriittinen tekijä bioprosessien skaalaamisessa, ja tämä muutos avaa myös arvokkaita uusia mahdollisuuksia viljelijöille, jotka ovat avainasemassa tulevaisuuden kestävien arvoketjujen rakentamisessa.”
Net Zero Insightsin ja GFI Europen analyysin mukaan suomalaiset listaamattomat yritykset keräsivät rahoitusta vuonna 2024 yli 93 miljoonan euron edestä, mikä on lähes kolminkertainen määrä edellisvuoden 27 miljoonaan euroon verrattuna. Kasvua oli erityisesti fermentointiin keskittyvissä yrityksissä, mikä kuvastaa sekä kotimaista osaamista että kansainvälistä sijoittajaluottamusta Suomen ruokateknologiakenttään. Esimerkiksi täsmäfermentointiin erikoistunut Onego Bio keräsi 40 miljoonaa dollaria kehittääkseen kananmunanvalkuaista, jotka on valmistettu täysin ilman eläinperäisiä raaka-aineita. Enifer puolestaan varmisti 12 miljoonan euron rahoituksen Business Finlandilta rakentaakseen ensimmäisen teollisen tuotantolaitoksensa mykoproteiinin kaupallistamista varten. Tämän lisäksi Solar Foods sai Ilmastorahaston tukea yhteensä 35 miljoonan euron arvosta skaalatakseen ilmaa ja sähköä hyödyntävän tuotantoprosessinsa.
GFI Europen tiede- ja teknologiayhteisön koordinaattori Ismaël Bawah kommentoi:
“Suomella on mahdollisuus iskeä ruokainnovaatioiden kultasuoneen. On hienoa nähdä fermentoinnin kasvava vetovoima, mutta toimenpiteitä pitäisi kohdistaa myös kasvipohjaisen tutkimuksen vahvistamiseen, pitkäjänteisen julkisen rahoituksen varmistamiseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Suomen tulisi myös vahvistaa ääntään Brysselissä edistääkseen proteiinituotannon monipuolistamista EU-tasolla ja varmistaakseen, että tiedepohjainen sääntely tukee tätä nopeasti kasvavaa sektoria.”
