Valokeilassa… Suomi – vaihtoehtoisten proteiininlähteiden pohjoinen tähti

Suomesta on kehkeytynyt viime vuosien aikana vaihtoehtoisten proteiininlähteiden nouseva tähti – vaikka paikallisten puheista päätellen tätä ei välttämättä osaisi arvata.

Tieteellisen innovaation määrällä mitattuna tämä Pohjoismaa ylittää kokonsa mukaiset odotukset. Miljoonaa asukasta kohti Suomessa on Euroopan toiseksi eniten alalla työskenteleviä tutkijoita. Lisäksi suomalaiset startup-yritykset ovat houkutelleet vaikuttavan määrän investointeja: viime vuoden aikana suomalaisyritykset keräsivät rahoitusta 101 miljoonan euron edestä (lähes 107 miljoonaa dollaria), mikä on yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2023 verrattuna.

Mutta kuten Pro Vegen ry:n toiminnanjohtaja Jukka Kajan totesi äskettäisellä vierailullani: ”Suomalaiset ovat liian vaatimattomia. Täällä tapahtuu paljon hienoja asioita vaihtoehtoisten proteiininlähteiden saralla. Näiden asioiden pitäisi olla otsikoissa ja kansallinen ylpeydenaihe, mutta kukaan ei oikein puhu niistä.”

Saavuin keskelle Suomen lumista tammikuuta päästäkseni todistamaan tätä hiljaista vallankumousta ja ymmärtääkseni paremmin maan huomaamattoman nousun taustasyitä.

Vierailuni ensimmäinen kohde oli Solar Foodsin uusi kaupallinen tuotantolaitos Vantaalla. 20 000 litran suuruisella bioreaktorilla varustettu laitos valmistui tukemaan Solar Foodsin tuottaman Solein-proteiinin kaupallista kehitystä. Fermentointimenetelmällä tuotettavaa Solein-proteiinia valmistetaan hiilidioksidin, veden ja aurinkoenergian avulla.

Tuloksena syntyvä keltainen jauhe on itsessään neutraalin makuista. Tämä mieto perusmaku tekee Solein-proteiinista erittäin monikäyttöisen raaka-aineen, jolla voi korvata lähestulkoon minkä tahansa proteiininlähteen.

Paikan päällä kokki esitteli tuotteen monikäyttöisyyttä valmistamalla siitä herkullisia ruokia, kuten tortelliineja ja keittoja. Solein-proteiinilla on valtava potentiaali gourmet-ruokamaailmassa, minkä lisäksi tuotteen korkea proteiinipitoisuus tekee siitä käyttökelpoisen vaihtoehdon esimerkiksi urheiluravinteisiin.

Perinteisten menetelmien uusiokäyttö

Matkani aikana tutustuin myös mykoproteiinia (sieniproteiini) valmistavaan startup-yritykseen, Eniferiin. Vierailin yrityksen Espoossa sijaitsevassa koelaitoksessa ja opin samalla lisää Suomen vaihtoehtoisten proteiininlähteiden toimialakentästä ja siitä, miten taitavasti ala on onnistunut uusiokäyttämään perinteisiä valmistusmenetelmiä ja teknologioita osana modernia ruuantuotantoa. 

Eniferin hyödyntämä tekniikka kehitettiin alun perin 1960-luvulla metsäteollisuuden tarpeisiin. Tekniikan avulla puujäte pystyttiin muuntamaan eläinten rehuksi. Suomen metsäteollisuuden taantuessa tämä menetelmä jäi unholaan useammaksi vuosikymmeneksi.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkijat herättivät menetelmän kuitenkin henkiin alkaessaan sopeuttamaan tekniikkaa vaihtoehtoisten proteiininlähteiden tuottamiseen. Tutkijoiden pyrkimyksenä oli löytää menetelmä, jossa voitaisiin hyödyntää jo valmiiksi saatavilla olevia teollisuuden sivuvirtoja.

Metsäteollisuuden massiiviseen mittakaavaan kehitetyn tekniikan hyödyntäminen uudessa käyttötarkoituksessa vaati kuitenkin tutkimusprosessin sopeuttamista. Ironista oli se, että tutkijat joutuivat kääntämään tavanomaisen innovaatiokehityskulun päälaelleen – eli skaalaamaan tuotantokapasiteetin alas pilotointitasolle voidakseen ensin varmistaa tekniikan sovellettavuuden. Vasta tämän jälkeen tuotantoa voitiin taas alkaa kasvattamaan.

Vaihtoehtoisten proteiinilähteiden startup-tehdas

VTT on yksi Suomen elintarviketeknologian menestyksen tärkeimmistä ajureista. Lukuisat startup-yritykset ovat saaneet alkunsa VTT:n ekosysteemin kautta.

Eniferin ja Solar Foodsin lisäksi myös täsmäfermentointimenetelmää käyttävä Onego Bio -startup-yritys on syntynyt samasta ekosysteemistä. VTT:n maailmanluokan fermentointiosaamisesta ammentanut yritys kehittää kananmunanvalkuaisia, jotka on valmistettu täysin ilman eläinperäisiä raaka-aineita.

Pääsin tutustumaan VTT:n elintarviketeknologian vaikuttavaan koelaitokseen pitäessäni siellä puheen Pro Vege ry:n jäsenille.

Suomen elintarviketeknologiasektoria tuetaan hyvin vahvasti myös valtion toimesta, mikä on varsin erityislaatuista. Julkisomisteinen Business Finland tarjoaa sektorin toimijoille innovaatiorahoitusta lainojen ja avustusten muodossa. Yrityksille suunnattu valtiollinen innovaatiorahoitus on mahdollistanut nopean laajentumisen muun muassa Solar Foodsille ja Nordic Foodtech VC -sijoitusyhtiölle, joka puolestaan keskittyy alkuvaiheen elintarviketeknologioiden tukemiseen.

Keskiössä paikalliset raaka-aineet

Suomen vaihtoehtoisten proteiininlähteiden kenttää leimaa myös toinen erityispiirre: sitoutuminen paikallisiin raaka-aineisiin. Lukuisat kasvipohjaisia tuotteita valmistavat yritykset hankkivat raaka-aineensa suoraan kotimaisilta viljelijöiltä ja hoitavat raaka-aineiden jalostuksen itse. Tämä toimintamalli varmistaa täysin suomalaisen toimitusketjun.

Toinen VTT:stä ponnahtanut yritys, Happy Plant Protein, kehittää innovatiivisia kasviproteiinien ekstruusiotekniikoita pelkästään kotimaisia raaka-aineita käyttäen. Yrityksen lähestymistavan ansiosta tuontisoija on voitu korvata härkäpavuilla ja kauralla.

Paikallisiin raaka-aineisiin sitoutuminen tukee yritysten kestävyystavoitteita ja tarjoaa tulovirtoja suomalaisille viljelijöille. Tämä lähestymistapa heijastelee myös suomalaisten kulutuskäyttäytymistä, jossa painottuu kotimaisten tuotteiden arvostus.

Vaikka kasviperäisiä proteiininlähteitä löytyy ruokakauppojen hyllyilta yhä useammin, elintarvikemarkkinoita hallitsevat kotimaiset yritykset suurten kansainvälisten merkkien sijaan. Kyseinen asetelma on luonut Suomeen varsin omavaraisen ekosysteemin, johon kansainvälistä laajentumista havittelevien startup-yritysten on haastava hypätä mukaan.

Tarve infrastruktuurin laajentumiselle

Suomi loistaa alkuvaiheen elintarviketeknologioiden tukemisessa, mutta tuotannon laajentaminen on yhä merkittävä haaste monille pienemmille yrityksille.

Kotimaisuutta sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä painottava lähestymistapa on toistaiseksi auttanut suomalaisyrityksiä kerryttämään investointeja. Suomen varallisuus ei kuitenkaan ole samalla tasolla kuin monilla muilla Pohjoismailla. Jukka ja toimialan muut johtajat uskovat, että kansainväliset investoinnit erityisesti Tanskasta ja Norjasta, tulevat olemaan avainasemassa suomalaisten startup-yritysten kansainvälistymisessä.

Vankat tutkimuslaitokset, valtion tuki ja kestävyysajattelu voisivat jo itsessään tehdä Suomesta vaihtoehtoisten proteiininlähteiden kansainvälisen markkinajohtajan. Jukka kuitenkin toteaa, että tämä potentiaali ei ole vielä herättänyt poliitikkojen taikka suuren yleisön kiinnostusta – ja tähän asiaan Jukka kollegoineen toivoo tekevänsä muutoksen.

Suomi on tähän saakka näyttäytynyt vaihtoehtoisten proteiininlähteiden hiljaisena jättiläisenä. Maan merkittävä menestys on kuitenkin asia, josta pitäisi uskaltaa pitää isompaa meteliä.